Vastine MTV3:n lähetyksessä 10.7.2025 olleeseen long covid -juttuun
Pitkän koronan käsittely mediassa kaipaa monipuolisuutta
Huomenta Suomi käsitteli eilen 10.7.2025 pitkän koronan ilmiötä ohjelmaosiossaan, jossa ääneen pääsi sairastunut potilas sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) Pitkittyneiden oireiden klinikan lääkäri. Haluamme kiittää ohjelmaa siitä, että potilaan kokemukselle annettiin tilaa. Valitettavasti samaan aikaan toteutui valitettavan tuttu kaava suomalaisessa mediassa: potilaskokemusta seuraa HUS:n edustajan puheenvuoro, jossa esitetään, miten "asiat oikeasti ovat".
On hämmentävää, että HUS – merkittävä julkinen, verovaroin ylläpidetty organisaatio – kokee kritiikin uhkana ja esittäytyy jopa uhrina. Vielä huolestuttavampaa on, että toimittajat vaikuttavat myötäilevän tätä asetelmaa. Median roolina tulisi olla puolueeton, tasapainoinen ja kriittinen tarkastelu, ei yhden instituution näkökulman vahvistaminen. Vastakkainasettelu ei synny potilasyhteisöistä, vaan median tavasta nostaa esiin vain tiettyjen asiantuntijoiden näkemyksiä ja jättää potilasjärjestöjen vastineet julkaisematta.
Tutkimusnäyttöä on – jos sitä halutaan etsiä
Kuten lääkäri Helena Liira ohjelmassa totesi, pitkästä koronasta on jo paljon tutkimusta, ja sitä on runsaasti myös taudin biologisista mekanismeista ja löydöksistä. Esimerkiksi The Lancet -tiedelehdessä 08/2024 julkaistussa katsauksessa 1) todetaan, että long covid on merkittävästi toimintakykyä ja elämänlaatua heikentävä fyysinen pitkäaikaissairaus, joka voi vaikuttaa lähes kaikkiin elimiin ja elinjärjestelmiin. Keskeisiä tautimekanismeja ovat immuunijärjestelmän, aineenvaihdunnan, mitokondrioiden ja verenkierron säätelyjärjestelmän toiminnan häiriöt. Tällaiset tutkimustulokset ansaitsisivat enemmän näkyvyyttä myös suomalaisessa uutisoinnissa. Toimittajilta vaaditaan tahtoa ja resursseja kaivaa esiin monipuolista ja kansainvälistä näyttöä, ei vain toistaa valikoitua kotimaista tulkintaa.
Oirekuvaa ei voi yksinkertaistaa
Liiran mainitsema ”katastrofiajattelu” ei vastaa monen pitkää koronaa sairastavan todellisuutta. Esimerkiksi julkisuudessa oireistaan kertoneet urheilijat Jari Litmanen ja Sean Bergenheim eivät ole henkilöitä, joita voisi helposti syyttää liioittelusta tai oireiden hysterisoinnista. Bergenheim on avoimesti kertonut hakeutuneensa hoitoon ulkomaille ja pyrkii nyt auttamaan muita saamaan elämänsä takaisin.
Monet suomalaiset terveydenhuollon ammattilaiset ovat itsekin sairastuneet pitkään koronaan – osa jopa menettänyt työkykynsä. Silti HUS:n hallitsemassa keskusteluilmapiirissä he eivät uskalla esiintyä nimellään. Syynä voi olla pelko leimautumisesta tai huoli omista lääkärinoikeuksista.
HUS:n valta-asema näkyy myös lääketieteellisessä julkaisutoiminnassa
HUS:n näkökulman ylivertaisuus näkyy myös Lääkärilehdessä, joka on Suomen Lääkäriliiton julkaisema ammattilehti. Lehteä toimittaa lääkäritoimitus, jonka puheenjohtaja on sama lääkäri, joka edustaa HUS:a mediassa. Tämä rakenne ei ainakaan edistä moniäänistä tai kriittistä keskustelua pitkästä koronasta.
Tarvitaan rohkeutta ja tasapainoa
On tärkeää, että pitkää koronaa käsitellään edelleen mediassa – aihe on yhteiskunnallisesti merkittävä ja koskettaa monia. Käsittelyn tulee kuitenkin olla monipuolista, tasapainoista ja rohkeaa. Tällä hetkellä kukaan ei tunnu uskaltavan kyseenalaistaa HUS:n Pitkittyneiden oireiden klinikan esittämää tulkintaa.
Toivomme, että suomalainen media tarkastelee aihetta jatkossa laajemmin ja antaa tilaa myös hoitosuosituksiin perustuvalle tiedolle. Lisäksi potilaiden nykyistä parempi osallistaminen olisi tärkeää ja sitä painotetaan myös hoitosuosituksissa. Vain näin voimme päästä lähemmäs kokonaisvaltaista ymmärrystä pitkästä koronasta ja rakentaa parhaaseen tutkittuun tietoon ja hoitosuosituksiin perustuvaa hoitojärjestelmää, joka aidosti palvelee kaikkia.
1) Long COVID: a clinical update. Greenhalgh, Trisha et al. The Lancet, Volume 404, Issue 10453, 707 - 724.